Immateriaalioikeuksien suojaaminen on aina ollut yhteiskunnassa tärkeää. Koska tämä termi viittaa tavaroihin, joihin ei voi koskea suoraan, suojaa kutsutaan usein immateriaalioikeudeksi.
Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikki, mitä omat kognitiiviset kyvyt ovat keksineet, kirjoittaneet tai muuten tallentaneet, kuuluu sille, joka sen keksi. Toisin kuin materiaaliset hyödykkeet, kuten auto, johon omistajan leima voidaan yksinkertaisesti leimata, ei ole niin helppoa suojata immateriaalioikeuksia ja estää sitä kopioimasta. Varsinkin nykypäivän digitaaliaikana on yhä vaikeampaa löytää idean yleistä tekijää. Internetin avulla on helppo levittää ajatus ja hämärtää sen alkuperä - lauseen kulkevat polut voidaan harvoin jäljittää verkossa. Liian monta käyttäjää useista maista voi käyttää sitä samanaikaisesti ja jakaa sen edelleen omalla tavallaan. Tästä syystä herää kysymys, onko teollis- ja tekijänoikeus edelleen tärkeä tänään vai onko se kauan vanhentunut ja sitä olisi tarkasteltava perusteellisesti uudelleen.
- Tekijänoikeuslain syntyminen
- Mitä tekijänoikeus suojaa?
2.1 Elokuvat ja musiikki
2.2 Valokuvat ja kuvat
2.3 Asiakirjat
2.4 Ohjelmistot ja verkkosivustot
- Rajoittaminen tekijänoikeuteen
3.1 Kahden oikeusperinteen samankaltaisuudet
3.2 Tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden väliset erot
- Onko yhtenäinen tekijänoikeus mahdollista?
4.1 Internetin käytön suoja -aukot
4.2 ACTA -ongelma
- Johtopäätös: Tekijänoikeus tarjoaa hyvän suojan henkiselle omaisuudelle
1. Tekijänoikeuslain syntyminen
Saksan pienten osavaltioiden vuoksi tekijänoikeus otettiin käyttöön suhteellisen myöhään; 1800 -luvulla ensimmäinen laki annettiin ranskalaisen mallin perusteella. Kehitys alkoi kuitenkin muutama vuosisata aiemmin. Tulostusmahdollisuus, jonka Johannes Gutenberg esitteli 1400 -luvun puolivälissä, lisäsi plagioinnin pelkoa, jolloin kirjoittajia oli enemmän ja nimiä ja etuoikeuksia myönnettiin ihmisille ja tulostimille, joilla oli siten yksinoikeus levittää kirjasinta; lisätietoja löytyy osoitteesta bpb.de. Kuitenkin, koska nämä etuoikeudet johtivat lakeihin, "Annen perussääntö" luotiin ensimmäisen kerran Englannissa vuonna 1709. Kuningatar Anne antoi kustantajille oikeuden kopioida hankkimansa teoksen - kaikki muut kilpailijan kopiot plagioitiin. Tämä ns. Tekijänoikeus sisällytettiin Amerikan perustuslakiin vuonna 1790, ja se tunnetaan angloamerikkalaisessa maailmassa tähän päivään asti. Ranska sen sijaan valitsi toisen tien. Vuosien 1791 ja 1793 välisenä aikana, Ranskan vallankumouksen aikana, annettiin useita lakeja, jotka yhdessä muodostivat Droît d’auteurin, tekijänoikeuskorpuksen. Tekijöille myönnettiin hyödyntämisen yksinoikeus; Lisäksi siihen sisältyi henkilökohtaisia oikeuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että teos on ilmaus luojan persoonasta, joten näitä kahta ei voida koskaan erottaa toisistaan kokonaan. Tämä ajatus toisiinsa liittyvistä tekijänoikeuksista ja henkilökohtaisista oikeuksista heijastui lopulta myös saksalaiseen Droît d’auteurin tulkintaan. 1900 -luvun alussa taiteilijoiden teokset oli suojattu tekijänoikeudella. Tekninen kehitys kuitenkin edistyi nopeasti ja tekijänoikeudet joutuivat mukautumaan siihen. Hieman yli 60 vuotta myöhemmin lakia piti siis tarkistaa, jotta se säilyisi myös uudessa tiedotusvälineessä. Siitä lähtien uusia muutoksia on seurattu tasaisesti - esimerkiksi kopiointisuojan kiertäminen tietovälineellä on tehty rikokseksi - siten, että tekijänoikeuslaki suojaa ajatuksia myös digitaalikaudella. Ongelmana on kuitenkin se, että tämän lain syntymiseen ja vahvistumiseen yhteiskunnassa oli vain muutama sata vuotta - mutta nyt vain muutaman vuosikymmenen ajan.
2. Mitä tekijänoikeus suojaa?
Painokoneen keksiminen ja siihen liittyvä fonttien tekijöiden yksinoikeus kopioida teoksiaan merkitsee sitä, että tekijänoikeus koskee alun perin vain kirjoittajien oikeuksia. Mutta kirjat eivät ole ainoita asioita, jotka sisältävät henkistä omaisuutta, ja siksi ne kannattaa suojella. Musiikki on myös osa sitä, samoin kuin maalari ja kuvataide. Yleensä kaikki, mitä henkilö ajattelee, kuuluu tekijänoikeuslain piiriin - mukaan lukien kaava matemaattisen yhtälön ratkaisemiseksi, jos sitä ei ollut aiemmin. Tämän kaavan kaltaiset keksinnöt suojataan kuitenkin suhteellisen nopeasti patentilla. Tätä ei kuitenkaan myönnetä kirjalle tai musiikille. Tekijät, säveltäjät ja taiteilijat tarvitsevat siksi tekijänoikeuslakia, jotta heidän henkistä omaisuuttaan suojellaan ja he voivat ansaita elantonsa teoksistaan. Tästä syystä se on kaikkialla Saksassa ja mainitaan yhä uudelleen Internetissä. Eri tekijänoikeuksin suojattujen teosten sivut osoittavat selvästi tämän: Fantasiakirjailija Wolfgang Hohlbeinin sivun painatuksessa sekä tervehdyskortteja toimittavan postimyyntiyrityksen Raab-Verlagin verkkosivuston yleisissä ehdoissa. , ja muusikon yleisissä käyttöehdoissa Bruno Mars viittaa löydettäviin tekijänoikeuksiin.
2.1 Elokuvat ja musiikki
Muusikko Bruno Marsin verkkosivuston esimerkki osoittaa, että myös tämä taide kuuluu immateriaalioikeuksien piiriin ja on siten suojan arvoinen. Mukana ei ole vain melodia, vaan myös sanoitukset. Yleensä siis mitään musiikkiteosta ei saa soittaa julkisesti tai ottaa muiden muusikoiden haltuun. Näissä tapauksissa on erityisiä määräyksiä, joista neuvotellaan yleensä musiikkiesitysoikeuksien yhteisvalvontajärjestön GEMAn kanssa. Tämän seurauksena musiikkikappaleen tekijä saa aina korvauksen siitä, että hänen teoksensa esitetään. Tekijänoikeus koskee myös elokuvaa; näitä teoksia ei voi yksinkertaisesti kopioida ja näyttää julkisesti ilman asianmukaista korvausta oikeudenhaltijoille.
2.2 Valokuvat ja kuvat
Oikeus omaan kuvaan on Saksassa melkein jokapäiväinen sana. Monet ihmiset olettavat, että heitä ei voida yksinkertaisesti kuvata ja julkaista. Yleensä näin on
myös - mutta on joitakin poikkeuksia, jotka myöntävät valokuvaajalle oikeuden käyttää kuvaa. Loppujen lopuksi hän on valokuvan kirjoittaja ja voi siksi päättää sen käytöstä. Tämä pätee myös maalattuihin kuviin - maalari on yksinoikeus niihin, eikä kukaan saa käyttää piirustusta tai akvarellia ilman hänen lupaa. Tämä ei myöskään ole sallittua verkkosivustoilla, ei edes tekijänoikeusilmoituksen kanssa; tekijältä on aina kysyttävä lupa. Jos hän ei myönnä tätä, kuvaa tai valokuvaa ei saa käyttää. Jos myös oikeutta omaan kuvaan voitaisiin loukata, jolloin siinä näkyy ihmisiä, jotka voidaan varmasti tunnistaa, on tarpeen pyytää heiltä valokuvaajan lisäksi lupa. Jos kuvattu henkilö kuolee, sukulaisia on pyydettävä käyttämään sitä enintään kymmenen vuoden ajan henkilön kuoleman jälkeen. On kuitenkin poikkeuksia, joiden mukaan oikeus omaan kuvaan ei ole voimassa. Kuten jo mainittiin, yleisöllä on tässä oma roolinsa: kenelläkään, joka on kuvattu monien muiden ihmisten vieressä ryöstöpöydässä, ei ole oikeutta valokuvaan. Se näyttää samalta, kun maisema on etualalla ja ihmiset nähdään vain "lisävarusteina", kuvataan tässä laillisessa portaalissa.
2.3 Asiakirjat
Plagiointi on tunnettu kirjailijoiden keskuudessa. Kukaan ei halua olla kopioija. Kirjahyllyjen tarkastelu paljastaa, että samankaltaisia aiheita käsitellään usein - riippuen siitä, mikä genre on parhaillaan hypeissä - mutta yleensä kahta täysin samanlaista tarinaa ei löydy. Romaanit eivät kuulu tekijänoikeuslain piiriin, vaan myös tieteelliset teokset; Karl-Theodor zu Guttenbergiä ja muita poliittisia persoonallisuuksia ympäröivät plagiointiasiat tekivät tämän selväksi: niiden kopioiminen ja muiden ihmisten omien ajatuksien rikkominen tekijänoikeuslainsäädännöksi ja ennen kaikkea ei ole itsenäistä työtä. Lisätietoja plagiointia koskevista väitteistä on osoitteessa sueddeutsche.de. Verkkosivustojen tekstit, päiväkirjamerkinnät tai muut asiakirjat ovat myös teollis- ja tekijänoikeuden alaisia, joten ne ovat tekijänoikeuden alaisia.
2.4 Ohjelmistot ja verkkosivustot
Myös teknisellä alalla on teoksia, jotka kuuluvat tekijänoikeuslakiin, koska niille ei myönnetä patentteja. Näitä ovat verkkosivustot ja tietokoneohjelmat. Ohjelmointi tapahtuu tietyllä kielellä, esimerkiksi HTML: llä tai PHP: llä, mutta on edelleen taiteellista vapautta, jota ei pitäisi kopioida. Siksi, jos lähdekoodissa tunnistetaan riittävästi yksilöllisyyttä, verkkosivusto tai ohjelmisto kuuluvat tekijänoikeussuojaan. Epäselvissä tapauksissa tuomioistuin päättää, kuinka suuri tämän yksilöllisyyden on oltava.
3. Tekijänoikeuden rajaaminen
Tekijänoikeudet vallitsivat Manner-Euroopassa, tekijänoikeudet angloamerikkalaisella alueella. Molemmat pyrkivät suojaamaan henkistä omaisuutta - mutta niillä on erilaisia lähestymistapoja. Suurin ero on henkilökohtaisten oikeuksien yhteys luotuun teokseen. Tätä ei ole tässä muodossa tekijänoikeudella, mutta niillä on silti joitain yhteisiä asioita.
3.1 Kahden oikeusperinteen samankaltaisuudet
Yhtäläisyyksiä on vähän, mutta ne ovat olemassa: Tekijänoikeudella suojatut teokset voidaan kopioida koulutusta ja tutkimusta varten ja asettaa saataville rajoitetulle joukolle ihmisiä. Tähän ei tarvita tekijän suostumusta. Tämä osoittaa, että henkistä omaisuutta voidaan kiertää erityisesti tiedonsiirron alalla - mutta fontteja, kuvia ja muita teoksia ei saa luovuttaa omaksi. Kuoleman jälkeen teoksia suojataan myös 70 vuotta molemmissa lähestymistavoissa; Yhdysvalloissa joskus jopa 95 vuotta kirjoittajan kuoleman jälkeen.
3.2 Tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden väliset erot
Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevien oikeudellisten perinteiden väliset erot ovat paljon suurempia. tämä tekee selväksi, että tekijänoikeus on taloudellisemmin sidottu julkaisijaan. Kuningatar Anne ei vain halunnut suojella teosten luojaa ja turvata heille toimeentuloa, vaan ennen kaikkea tulostimia. Loppujen lopuksi he kärsivät, kun he ostavat kalliita käsikirjoituksia, mutta eivät voi myydä kopioitaan kilpailijan halvemman painoksen vuoksi. Näin ollen näiden kahden oikeuden lähestymistapa on jo erilainen; synonyyminen käyttö, kuten nykyään usein tapahtuu, on yksinkertaisesti väärin.
|
|
tekijänoikeus |
tekijänoikeus |
|
Siirrettävyys |
Tekijänoikeudesta luopuminen on mahdotonta Tekijän kuoleman myötä oikeus siirtyy perilliselle Oikeudenhaltija voi myöntää käyttöoikeuksia |
Tekijänoikeuksista voidaan luopua; teos siirtyy sitten julkisuuteen Tekijä voi siirtää oikeudet kokonaisuudessaan, myös niiden vastaanottajalla on tämä oikeus |
|
Rajoitukset |
Lainauksia voidaan käyttää asianmukaisten merkintöjen kanssa Jäljentäminen yksityisiin tarkoituksiin on sallittua rajoitetusti |
Suojattujen teosten asianmukainen käyttö on sallittua ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa Tavaroiden liikkeessä olevat teokset voidaan myydä ilman lupaa |
|
jakelu |
Manner -Eurooppa, osittain ankkuroitu EU: n lainsäädäntöön |
Angloamerikkalainen alue |
|
Lähde: | http://www.bpb.de/gesellschaft/medien/urheberrecht/63355/urheberrecht-und-copyright | |
4. Onko yhtenäinen tekijänoikeus mahdollista?
Internetin tultua markkinoille ja siitä, että maailma muuttuu yhä globaalimmaksi ja verkottuneemmaksi, kysymys henkisen omaisuuden suojaa koskevista yhdenmukaisista oikeudellisista määräyksistä kasvaa ja kovenee. Tosiasia on, että tekijänoikeussymbolilla ei ole merkitystä tässä maassa. Saksassa teosta ei tarvitse erikseen merkitä, jotta se olisi suojattu tekijänoikeudella. Tekijänoikeuslain piiriin kuuluvaa teosta ei myöskään tarvitse merkitä Yhdysvalloissa - vuodesta 1989 lähtien tämä ei ole enää tarpeen tekijänoikeussuojan tunnustamiseksi. Siitä huolimatta syntyy hämmennystä paitsi taiteilijoiden, myös teoksia käyttävien keskuudessa: Mikä on sallittua ja mikä ei? Mikä työ kuuluu minkä lain piiriin ja miksi? Yhtenäisyys voisi lievittää sekaannusta ja tarjota entistä paremman suojan kaikille osapuolille - mutta se ei ole niin helppoa. Kahden suojalain vertailu osoittaa, että lähestymistapa on täysin erilainen. Yhdenmukaisen lain täytäntöönpanemiseksi ne olisi saatettava lähemmäs toisiaan. Lisäksi Internet on suurelta osin laiton alue - ongelma, joka on ratkaistava ennen yhtenäistä tekijänoikeuslakia.
4.1 Internetin käytön suoja -aukot
Tekijänoikeudet ja tekijänoikeudet ovat alueellisesti rajoitettuja. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen valtio voi asettaa omat lait henkisen omaisuuden suojelemiseksi. Teos ei siis ole tekijänoikeuslain alainen, vaan mosaiikki muun muassa Saksan, Amerikan, Ranskan, Venäjän ja Kiinan oikeuksista. Lisäksi maa voi kieltäytyä myöntämästä tekijänoikeutta tai tekijänoikeuksia ulkomaiselle taiteilijalle. Esimerkki tästä tilanteesta: Amerikkalainen elokuvatuottaja, jolla on kaikki tarvittavat oikeudet elokuvaansa kotimaassaan, haluaa ryhtyä toimiin merirosvorengasta vastaan suojellakseen teostaan. Ne sijaitsevat Burkina Fasossa, eikä tämä maa myönnä yhdysvaltalaisille taiteilijoille mitään tekijänoikeuksia tai tekijänoikeuksia. Elokuvan tuottaja ei siis voi ryhtyä oikeudellisiin toimiin kehää vastaan, ellei hän ole aiemmin haastanut oikeuttaan Burkina Fason henkiseen omaisuuteensa. Löydät näitä laittomia alueita runsaasti Internetistä - missään ei ole helpompaa kuin verkossa käyttää toisen maan palvelinta ja siten hyötyä alueellisesti sovellettavista laeista. 
Tekijänoikeuslain käyttöönotto on välttämätöntä vasta silloin, kun maa haluaa integroitua kansainväliseen valtioyhteisöön ja haluaa liittyä Maailman kauppajärjestöjen (WTO) kaltaisiin järjestöihin, kuvailee irights.info. Muuten Burkina Faso myöntää tekijänoikeudet myös ulkomaisille taiteilijoille, joten tämä maa ei ole enää porsaanreikä laittomalle Internet-alueelle.
4.2 ACTA -ongelma
Väärentämisen vastainen kauppasopimus (ACTA) herätti suuria keskusteluja EU: ssa ja Yhdysvalloissa. Sen piti valvoa yhdenmukaisia tekijänoikeuksia - mutta sopimuksen kehittämisen avoimuuden puutteen vuoksi se sai ankaraa kritiikkiä, mikä lopulta johti sopimuksen irtisanomiseen. Sisältöä koskevat neuvottelut käytiin suljettujen ovien takana, ja niistä on vähän vastuuta YK: lle, EU: lle ja kansalliselle tasolle. Valiokuntaa, joka oli vastuussa sopimuksen tulkinnasta ja jonka oli määrä valvoa sen täytäntöönpanoa, ei olisi valittu, eikä sitä siksi laillistettaisi demokraattisen ymmärryksen mukaan. Lisäksi tällä elimellä ei ole velvollisuutta työskennellä avoimesti, läpinäkyvästi ja kokonaisvaltaisesti. ACTSiin liittyvät ongelmat ovat suuria ja vastustus oli voimakkaampaa kuin poliitikot luulivat. Siksi se keskeytettiin - mutta stopacta.de tarjoaa edelleen kattavaa tietoa sopimuksesta, mikä osoittaa, kuinka perusteltuja epäilyjä demokraattisesta uskottavuudesta oli ja on.
5. Tekijänoikeus suojaa henkistä omaisuutta
ACTA epäonnistui, koska se loukkasi liikaa yksityisyyttä. Lisäksi se on liian läpinäkymätön ja tarjoaa liikaa mahdollisuuksia muuttaa hyvä kansalainen rikolliseksi. Yksityiset yritykset eivät myöskään saa päättää, mitkä julkaisut loukkaavat oikeudenhaltijoita ja mitkä eivät - sensuurin riski on liian suuri. Lisäksi tekijänoikeuslainsäädännön tarkempi tarkastelu herättää oikeutetun kysymyksen siitä, tarvitaanko lainkaan yhtenäistä sääntelyä - valtioiden, jotka haluavat olla kansainvälisesti tunnustettuja, on sisällytettävä tämä tai ainakin tekijänoikeus lainsäädäntöönsä. Siksi taiteilijoiden teoksia suojellaan lähes koko maailmassa. Vielä on ihmisiä, jotka lataavat laittomasti elokuvia, musiikkia ja kirjoja Internetistä - mutta tämä toisi mukanaan myös henkisen omaisuuden yhdenmukaisen suojan. Jopa Internetin aikakaudella tekijänoikeus on siis täysin riittävä suojaamaan omia ajatuksiasi ja ideoitasi. Ennen kuin julkaiset sen globaalissa verkossa, varmista vain, että vaaditaan todistus omistajuudesta.Kirjoittamisen tai musiikin suhteen tämä on erityisen helppoa: lähetä idea postitse, laita kirjekuori laatikkoon ja pidä se suljettuna. Jos tästä asiasta syntyy oikeudellisia kiistoja, postimerkki voi osoittaa, kumpi syyttäjistä on oikeassa.
Lähteet:
https://www.das.de/de/rechtsportal/internetrecht/eigene-homepage/bilder-musik-texte.aspx
http://irights.info/artikel/der-traum-vom-weltweit-einheitlichen-urwerferrecht/5068
http://www.bpb.de/gesellschaft/medien/urheberrecht/63355/urheberrecht-und-copyright
http://www.bpb.de/gesellschaft/medien/urheberrecht/63369/geschichte-des-urheberrechts?p=all
http://www.stopacta.de/was-ist-akta/warum-ist-acta-umstritten/
https://www.eff.org/issues/acta
http://www.urhebrecht-bundesweit.de/geistiges-eigentum-definition/
http://www.sueddeutsche.de/bildung/umgang-mit-wissenschaftlichen-verförderung-in-der-guttenberg-falle-1.1585524
http://www.sueddeutsche.de/digital/internetrecht-wie-das-urübersrecht-im-netz-wektiven-1.1288462
http://www.raab-verlag.de/agb/
http://www.hohlbein.net/neu/impressum.php
http://www.brunomars.de/allgemeine-nutzungsbedingungen
Kuvat:
Kuva 1: pixabay.com © stux CC0 1.0
Kuva 2: pixabay.com © PublicDomainPictures CC0 1.0
Kuva 3: pixabay.com © niekverlaan CC0 1.0
Kuva 4: pixabay.com © jarmoluk CC0 1.0
Kuva 5: © Artur Marciniec - Fotolia
Kuva 6: © AllebaziB - Fotolia
Kuva 7: © kbuntu - Fotolia
Kuva 8: © L.Klauser - Fotolia
